Tänään sain nukutuksi niin hyvin, että en tarvinnut edes kahvia! Toisaalta rupesin jo viideltä jännittämään sitä, että toimiiko uusi herätyskelloni. No kyllähän se sitten toimi, ja päivä sujui hyvin tästä huolimatta. Mitään erityistä ei kuitenkaan tapahtunut tänään. Pääsin kyllä ylitse syysmasennuksestani. Se on täysin ystäväni ansiota, joka sanoi, että olen iloisella päällä tänään. Ja kaiken …
Syysmasennus päällä. Kaikki on niin synkkää ja pimeetä. Aamulla herätessä on pimeä, ja kun tulee kotiin, on pimeä. Se kaikkein valoisin aika päivästä tuhlataan sisällä istumiseen oppikirjojen ääressä. Minkä takia juuri näin? Miksei voisi istua niiden typerien opppikirjojen ääressä, kun on pimeää ja voisi olla kotona silloin kun on valoisaa. Silloin voisi jopa hrkita ulkona …
Tänään oli taas normipäivä opiskelijan elämässä. Ensin pelästytään kuoliaaksi herätyskellon huutoa ja sen jälkeen unelmoi siitä, että voisi jäädä lämpimän peiton alle, vielä ainakin puoleksi tunniksi. No kyllä se koulupäivä vielä menettelee, jos saa sen kupillisen kahvia tuntien välissä. Koulupäivän jälkeen alkaa taas murehtia sitä, että miten jaksaa kantaa kaikkien aineiden koulukirjat himaan. Laahustaminen bussipysäkiltä kotiin …
Alotin siis blogin. Ois tarkotus tänne kirjotella mahdollisimman usein. Toivottavasti ette kyllästy mun loputtomiin jankutuksiin… Mutta jankutuksia odotellessa PITÄKÄÄ HAUSKAA!